Uudet tuulet puhaltavat LUKU-verkoston kouluissa. Meneillään on rehtorivaihdoksia, koordinaattorivaihdoksia, nimivaihdoksia, ja vaihdoksista paras - talven muuttuminen kevääksi ja kesäksi. Onhan siinä taas opettelemista. Toisaalta muutos on hyväksi aina silloin tällöin- asioiden on uudistuttava, uusien ihmisten on päästävä esille ja osaamisen on uudistuttava jotta arki olisi mielekästä. Pohdinpa vain, että muuttuuko ihminen kuitenkaan niin paljoa vaikka ympäristöt ja olosuhteet vaihtuvat? Tulee uusia asioita tai ei -ihminen tarvitsee samat perusasiat elääkseen ja onnellisuutta tuo elämään tutkimusten mukaan eniten perheen kanssa vietetyt hetket. Ne hetket vain ovat nykyään erilaisia kuin ennen. Pelataan yhdessä ja matkustetaan, onneksi joskus myös laiskotellaankin. Vapaa-ajan aktiivistuminen voi olla ihan positiivinenkin juttu, peliteknologia rakentaa siltaa sukupolvien välille tuomalla markkinoille yhä uusia yhdessä pelaamisen muotoja. Hallitseeko teidänkin kotia wii-pelikonsolit ja x-boxit? Tekniikan hallinta on usein myös kikkailua. Et ole kaveri etkä mikään nykyään jos et tajua mitä tarkoittaa wii, ning, qaiqu tai vastaavat. Googlettaminenkin on kuulemma jo kansantanssia. Tässä vauhdissa pysyminen on haaste. Ei ihme että muutos sinänsä on jo stressiä lisäävä tekijä.
Työn merkitys onnellistuttajana tulee sitten jossain siellä jonon jatkeena. Nuoret yllättivät taas kun ilmoittivat ettei sillä uralla ja tittelillä ole niin väliä vaan että se on tavoittelemisen arvoista että on rahaa omiin unelmiinsa ja vapaa-aikaan. Tämä se on sitä kaiken vanhan pesevää kehitystä! Vapaa-aika kunniaan- eläkkeelle emme taida päästä koskaan me nelikymppiset ja nuoremmat. Valitkaamme siis laadukas vapaa-aika. Vaikka jonkunhan ne työtkin pitää tehdä.
Jos työt pitää minua sen verran pihdeissä vielä loppukeväänä, etten ennätä tänne enää kirjoitella mitään, niin tahdon lämpimästi kiittää Teitä kaikkia LUKUlaisia siitä mitä olette minulle antaneet kolmen edellisen lukuvuoden aikana. Olen oppinut Teiltä paljon ja ilonne on tarttunut mukaani. Sen kannattelemana olen tätä työtä jaksanut tehdä. Kiitos siis Teille kaikesta ja Onnea Kaisa-Marille ja Mirvalle tuleviin tilanteisiin. Tämä matka kannatti tehdä.
Terveisin, Tarja
